Talvi 2024-25

25.2.2025
Lämpimin kiitoksin ajattelen entistä luokkaani, jolle sain olla ope täydet kuusi vuotta 💖 Monin eri tavoin lahjakkaita lapsia, jotka ovat nyt yläkoulun seiskalla. Tällä kerralla kiitoksen aiheena on lahjakortti Näsinneulaan ja saatteena saatu kaunis kortti 🥰 
Näsinneulan kasvis- & Finlandia-menut olivat loistavia, tottakai 😋 Näkymät olivat harmi kyllä sumuiset, mutta tunnelma lämmin ❤️

Ilta vaati arvoisensa pukeutumisen: Vuurran Aallotar-mekko, jonka henkeen Kalevala Korun Kanteletar-kääty sopii täydellisesti 👌

"Löydä luonnottaresi - yhteys luontoon, itseen ja omiin juuriin - voima, rauha ja rakkaus. Vuurranin vaate- ja korumalliston muodot nousee kuin aallot, ne soi tuulessa, kiertää kaariaan tuoksuissa, tuntuu sydänjuurissa, muinaisissa syntyloitsuissa." Lähde: vuurran.fi

Esittelytekstikin sopii Näsinneulan yläilmoihin Näsijärven rannalla. Vuurran maagiset asut on #madeinfinland, sillä ne tehdään Säkylässä, Pyhäjärven rannalla.

Työelämän aloitin Heikan koulussa vuonna 1986, lähes 40 vuotta sitten. Toki välissä on äitiys"lomat" ja hoitovapaat. Pitkän työuran ja ruuhkavuosien jälkeen monesti vaivaa ja on vaivannut väsymys, ellei peräti uupumus. Jospa tämän lukuvuoden jälkeen vanha ope jaksaisi vielä yhden vuoden, sinne 65 ikävuoteen asti... Siksipä tämä oppilaiden ja heidän vanhempiensa lämmin muistaminen tuntuu erityisen hyvälle 💖

_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 
16.2.2025
"Isoäitien silmissä
asustavat sukupolvien katseet,
ne jotka ovat ennen häntä
kätkeneet ja vuodattaneet kyyneleitään,
kysyneet ja kimaltaneet hymystä
ja joissa elää hymyn ja kyynelten jatkuvuus,
nauru, ilo ja suru,
kysymykset ja lannistumattomuus."
-Eeva Kilpi

Mitä vanhemmaksi elää, sitä paremmin ymmärtää sukupolvien ketjun, niin omien mummujen, mammojen ja mummien osalta, millä nimellä heitä sitten kutsutaankin, kuin oman aseman osana tätä ketjua. Ilman heitä ei olisi meitä, ja he ja heidänkin isoäitinsä ovat vuorollaan eläneet, iloineen ja suruineen. Toki hyvin erilaisessa maailmassa kuin me nyt elämme.

Tämä tuli mieleen, kun tuolta vinttikammarista löysin nämä kaksi "mummoessua". Näyttääkö tutuilta - onko muiden mummoilla ollut tällaisia essuja? Nimittäin en muista, että äitini olisi koskaan pitänyt näitä essuja, sen sijaan mummoni kyllä pitivät, eli todennäköisesti ne ovat joko Aino-mummoni ja/tai Tyyne-mummun, ja taatusti #madeinfinland 😀

"Ennen vanhaan" mummotkin näyttivät mummoilta jo viisikymppisinä. Tai ainakin lapsesta siltä tuntui 😄 Toki omat isoäitini olivat joutuneet pikkutytöistä asti tekemään raskasta työtä ja molemmilla monet synnytykset takana. Aino-mummolla oli viisi lasta ja Tyyne-mummulla 11 lasta.

Aino-mummo syntyi Jokioisilla Siltalan torpparin tyttäreksi. Hän menetti miehensä jo vuonna 1936 ja jäi neljän villin pojan ja 2-vuotiaan tyttären yksinhuoltajaksi. Pojat, kuten isäni, joutuivat jo pienestä pitäen töihin.

Tyyne-mummun elämä ei ollut sen helpompaa, kun oma äiti sairastui spitaaliin ja tyttö joutui pikkupiiaksi Suttilaan, jossa tapasi miehensä ja hyvin nuorena meni naimisiin. Lapsia syntyi tosiaan 11, oma äitini neljäntenä. Kaikki lapset olivat ensimmäistä kertaa yhtä aikaa koolla vasta mummon hautajaisissa vuonna 1994. Muistan, kuinka Humppilan kirkkoherra sanoi, että koskaan ennen hän ei ole siunannut hautaan äitiä, jota kuusi _omaa_ poikaa kantavat.

Useammin pitäisi muistaa ihmetellä, kuinka valtava muutos ja kehitys Suomessa on tapahtunut sinä aikana, kun omat isoäitini ovat syntyneet verrattuna tähän päivään, kun itse saan kantaa tätä arvonimeä #mummi ❤️ Mutta tuleeko seuraavan sadan vuoden aikana muutos olemaan vieläkin hurjempi 🤔 Sitä en osaa edes kuvitella, mutta toivoa ihmisille viisautta ja hyvää tahtoa.

_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _  
9.2.2024
Viikko sitten pidettiin vuosittainen Champion of Champions & Veteran of Veterans -gaala, jonne kutsun saa edellisen vuoden näyttelyissä menestyneimmät koirat. 
Tasan 20 vuotta sitten, vuonna 2005, kutsun sai oma englanninsetterini Int Sh Ch & Multi Winner Tuliketun Utu-Keiju. Eli myös koira on mukana gaalan "näyttelyssä" 😀

Gaalaan pukeudutaan tietenkin juhlavasti, yleensä iltapukuun. Ostin omani La Rose -asun Forssasta, mutta en kerta kaikkiaan muista liikkeen nimeä. Liike oli siinä Forssan poika -miestenvaateliikkeen vieressä. 2000-luvun alussa olin enemmän ja vähemmän aivosumussa, kolmen pienen lapsen kanssa 🥰 Tämän iltapuvun käyttö jäi yhteen kertaan. Toki ainakin tuota jakkua voisi taas käyttää. 

Iltapuvun lapuissa ei ole valmistusmaata, mutta pesu- ja hoito-ohjeet on suomeksi 🤔 Asu on kolmiosainen: siinä on mekko, jakku ja hartiahuivi. Kaulakoru on 1980-luvun puolivälistä. 

Takaisin tuohon vuonna 2005 kutsun saaneeseen koiraan... "Lola" voitti veteraaniluokasta mm. Voittaja 2004 -näyttelyssä ryhmän. Toki Lola oli jo Euroopan & Puolan Voittaja 2000, Ruotsin Voittaja 2002 ja Voittaja 2003, tärkeimmät mainitakseni 😄 Myöhemmin useampi kasvattini on saanut kutsun ko. gaalaan, onhan Lolan jälkeläisissä mm. monta Maailman Voittajaa ja Euroopan Voittajaa sekä noin 30 Int Sh Championia 🏆

Lopetin kasvatustyöni vuonna 2015, joten suru-uutisia näistä viimeisistä kauniista ja eleganteista englanninsettereistä on viime aikoina alkanut tulla 💔

Kotieläimet on vaihtunut ragdoll-kisuihin, mutta näyttelyt ovat jo taakse jäänyttä elämää - aikansa kutakin 😸

Lolan kuva: Foto Hellas, valokuvaajana Jaana Lindfors.

_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 
29.1.2024
Jälleen Eila-äidin (1935-2007) vinttikammarin aarreaitassa. Äidin kuva on otettu vuonna 1985, tasan 40 vuotta sitten, ja hänellä on tämä sama #madeinfinland pusero yllään 🤩

Puseron on tehnyt Miranella Oy. Piippa Lappalaisen ja Mirja Almayn kirjoittama Kansakunnan vaatettajat -kirja kertoo näin:
"Miranella Oy valmisti Noormarkussa naisten kevyttä vaatetusta. 1980-luvun alkupuolella työntekijöitä oli 40. Toimitusjohtajana toimi Olavi Jokela ja suunnittelijana mm. Hillevi Aalto. 1980-luvun lopussa CiCi Oy jatkoi Miranella-tuotteiden valmistusta."

Puseron kaulus on mielestäni niin kaunis, että se ei kaipaa mitään korua.
Hame on omani, vain muutaman vuoden vanha, merkiltään Create.

Tuo kirja, Kansakunnan vaatettajat, oli muuten vaikea löytää! Seurasin pitkään antikvariaatteja, kunnes onnisti ja sain "Heinolan seudun kirjastoista" poistetun erittäin hyväkuntoisen kappaleen 👌

_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 
18.1.2025
Nyt palaan muistoissani aika tarkkaan 50 vuoden taakse, vuoteen 1975. Nimittäin tämän villapuseron ostin oppikoulun neljännellä luokalla - todennäköisesti syyslukukaudella 1975. Hiukan se on nafti, kun ei 14-vuotias ole samaa kokoa kuin yli kuuskymppinen 😀

Ostin puseron Raumalta jostakin nuorisovaateliikkeestä. En muista liikkeen nimeä, mutta ihan siinä Rauman keskustassa se oli. Isä-Reino vei tukkikuormia Rauma-Repolaan, ja tällaisella reissulla oli ihana päästä _oikeaan_ nuorten vaatekauppaan 🤩 

Todella mielenkiintoinen on tarina villapuseron valmistajasta! #madeinfinland Puseron on tehnyt Lahtiharju Oy. Alla Lahtiharjun historiaa:

"Terijokelainen Eeva Taskinen aloitti liiketoiminnan 1910-luvulla. Hản kutoi tyttäriensä kanssa käsin lapasia, kaulaliinoja ja paitoja. Neuleet käytiin myymässä Pietarin torilla. Pian neuletuotteita ei tarvinnut lähteä Pietariin myymään, vaan ne myytiin Terijoen torilla tuhansille kesävieraille. Vuonna 1919 kutomon toimitusjohtajaksi tuli tytär Miilan aviomies lisakki Lahtiharju. 1920-luvulla työntekijöitä oli jo yli 200 ja valmiita tuotteita myytiin koko maassa.

Syksyllä 1939 kutomon suuret automaattikoneet jäivät Terijoelle. Lahtiharjun perhe matkusti evakkoon Kurikkaan, Iisakin synnyinpitäjään. Keväällä 1940 perhe muutti ostamaansa taloon Kauhajoen kirkolle. Syksyllä Iisakki osti Aronkylästä entisen metsänhoitaja Vierimaan talon. Kutomon koneet ja langat kuljetettiin junalla uuteen taloon.

Kutomo tarvitsi uudet ajanmukaiset toimitilat ja rakennustyöt aloitettiin keväällä 1956. Tehdasrakennuksen oli suunnitellut arkkitehti Alvar Aalto. Uuden tehdasrakennuksen avajaisjuhlaa vietettiin 20.10.1956.

Liikkeen johto siirtyi 1960-luvun alussa Miilan ja Iisakin pojalle Tapani Lahtiharjulle. Tuolloin Lahtiharju oli Kauhajoen suurin naisalan työnantaja, työntekijöitä oli 120-140. Kutomon toiminta supistui ja 1970-luvun lopulla työntekijöitä oli enää noin 40-50. Kilpailu Aasian halpatuontimaiden tuotteiden kanssa oli kannattamatonta. Yrityksen toiminta loppui kokonaan 70-80-lukujen vaihteessa."

Lähde ja lisää tietoa kutomosta: Kauhajoki.net

Kissakoru on Mustakissa Designin tuotantoa.
Hame on Armani Jeans. 

_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _  
6.1.2025
Joulun jatkoja - meillä kuusi viedään pois vasta loppiaisen jälkeen, ja jos se ei varise, niin vasta Nuutinpäivänä! 

Vuodesta 2025 palataan lähes 60 vuotta taaksepäin 1960-luvun lopulle. Kuvissa on Eila-äidin maxipituinen kietaisuhame, #madeinfinland joka on tietysti niitä vinttikammarin aarteita 😀 Lapuissa lukee Finnlene ja Finn-Flare, mutta en tiedä, kumpi on tekijä ja kumpi tuotemerkki. Ainakin Finn-Flare on tehnyt takkeja. Kankaan on tehnyt Porin Puuvilla.

1960-70-luvun taitteessa Kanteenmaassa oli tapana järjestää aikuisten pippaloita, joissa matot siirrettiin syrjään ja tanssittiin. Joskus kuulemma levysoittimella pyöri koko illan Pauli Räsäsen laulama Kotkan ruusu 😄 Se levytettiin vuonna 1969. Äidillä saattoi olla päällään juuri näissä kemuissa tämä hame, olihan maxihameet niillä main suurinta muotia, eikä tuo todellakaan arkihame ole!

Poolopusero oli myös suosittu asu 1960-70-luvun taitteessa, oma puseroni on vanhaa suomalaista Nansoa. Kokonaisuuteen - 60-luvun tyyliin ja hameen ympyräkuvioihin - sopii täydellisesti Kalevala Korun Kosmos 👌

Tulisipa vielä tilaisuus tai tapahtuma, jossa tätä asukokonaisuutta voisi käyttää!

Saattaapi olla, että tuo kuusi lähtee vasta Nuutinpäivän (13.1.) tienoilla. Muistan todella hämärästi, että meillä kävi nuuttipukki, eli sen täytyy olla 1960-luvun puolivälissä tai loppupuolella. Sen muistan, että hänellä oli kasvojen päälle vedetty nailonsukka ja kirkasta huulipunaa, mutta muusta vaatetuksesta en muista mitään enkä siitä, että mitä tehtiin tai tapahtui. Mutta luulen muistavani, että kuka tuo nuuttipukki oli 😄 Äiti kertoi, että hänen lapsuudessaan se oli tärkeä perinne ja tapahtuma, joka lopetti joulun. Harmi, ettei tullut kyseltyä _siitäkään_ enempää...

Mukavaa loppiaisen viettoa!

"Salossa toimi aikanaan Leninkitukku, jossa tehtiin laadukkaita ja tyylikkäitä vaatteita. Siellä oli myös Finn-Flaren myyntikonttori. Myöhemmin nimeksi muuttui kokonaan Finn-Flare, joka toimi Salossa 1980-luvun loppuun asti. Tehtaan tiloihin perustettiin 1990-luvun alussa kauppakeskus Flare Center. Tilat ovat nyt ammattiopiston käytössä. Merkki siirtyi venäläisomistukseen ja keskittyi takkien tekoon. Leninkitukun ja Finn-Flaren vaatteita myytiin erityisesti Muotiperho-liikkeessä, joka on myös lopettanut toimintansa". Tiedot: Katja Ahti.

_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 
1.1.2025
Kolme lasta kahden vuoden sisään, ja kaikkien syntymäpäivät vuodenvaihteessa 😅 Niinpä myös yksivuotiskuvat on vuodenvaihteessa otettu. Kuvat on siis noin 26-28 vuoden takaa.

Kuinka ollakaan, lasten juhlavaatteet on säilössä 😄 Tytöillä on sama mekko. Ostin sen Tampereelta jostakin Tuomiokirkonkadun varrella sijaitsevasta lastenvaateliikkeestä. Söpössä mekossa lukee "Fani" ja valmistaja Finnband Ky Tampereelta. Tietoa tästä yrityksestä en onnistunut löytämään.

Toisella tytöllä on kuvassa mekon päällä puuvillapitsinen essu, jonka ostin Loimaalta Olgatar-nimisestä liikkeestä, jossa myös itse valmistettiin myytävät vaatteet. Ei taida enää olla toiminnassa 🤔 Sievä essu kuin mikä 🥰

Pojalla on yllään merimiespuku, joka on Made in Portugal - harvinaista kyllä siihen aikaan, kun lastenvaatteet olivat pääosin #madeinfinland
Mutta tyylikäs joka tapauksessa 👌

Valokuvaaja on Jaana Lindfors, FotoHellas Forssasta.

Näiden kuvien myötä HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2025!

_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 
23.12.2024
Jouluinen #madeinfinland vaatepäivitys 28 vuoden takaa ❤️ Meillä oli perinteenä viedä lapset joulukorttikuviin vuosina 1999-2011, ja joka kuvassa on yksi tai useampi englanninsetteri mukana. Lapset varttuivat aikuisikään yhdessä koirien kanssa 🥰

Tämä kuva on tosin jo vuodelta 1996, tytär hieman alle vuoden ikäisenä ja Lola, Int Sh Ch, EurWinner-00 & MultiWinner & 4xChampion Tuliketun Utu-Keiju, on noin kolmen kuukauden ikäinen.

Tyttärellä on päällään Tutan plyyssinen potkupuku. Tutta.com -sivustolla kerrotaan näin: "Tutta-merkki syntyi Jyväskylässä vuonna 1959 ja valmisti enimmäkseen vauvojen ja lasten trikootuotteita. Vuonna 1992 Tutta ja Reima yhdistyivät, ja Tutalle alkoi kertyä osaamista ulkovaatteistakin. Nyt tämä perinteikäs merkki palvelee sinua yli 60 vuoden kokemuksellaan." 

Tutta-tuotteet ainakin suunnitellaan Suomessa, mutta saattaa olla, että tuotanto ei enää ole täällä, kuten vielä 1990-luvulla. Kun omat lapset olivat pieniä, ainakin Tutan, Reiman ja Vendin vaatteet tehtiin kotimaassa, lisäksi oli monia pienempiä lastenvaatteiden valmistajia.
Tytön jaloissa on Vendin tonttutossut. Vendi oli Veikka-Neule Oy:n tuotemerkki. Pälkäneläinen Veikka-Neule toimi vuosina 1968-2005. 

Tänä vuonna en enää ehdi, mutta ensi vuonna taidan tehdä joulukalenterin näistä valokuvaamon joulukorteista 🤩

HYVÄÄ JOULUA!

_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 
22.12.2024
Vuoden ehdottomasti paras vaateostos: työnaisentakki, tai paremminkin polvenkuntoutustakki 🤩 
Täällä maalla on syytä näkyä hyvin, kun ei ole jalkakäytäviä ja pitää lenkkeillä maantien reunassa. Turve- ja tukkirekat ajavat vierestä aika haipakkaa... Olen yrittänyt lenkkeillä ahkerasti polven ehdoilla, että saan askelluksen vähitellen näyttämään suht normaalilta.

Kun syksyllä aloin hakea tällaista työnaisentakkia, yllätyin kuinka kalliita nämä työtakit on! No toki niissä on erityismateriaalit ja paljon taskuja ym. erikoisjuttuja. Tämä talvitakki löytyi kuitenkin edullisesti Huittisten IKH:sta, vain 119 euroa 😀 On lämmin, enkä voi olla näkymättä 😄

Takki on merkiltään Patron. IKH:n sivustolla lukee: "Mitoitamme ja suunnittelemme Patron-työvaatteet Suomessa. Patron kantaa ylpeänä Design from Finland -merkkiä, joka kertoo, että suomalaiset työvaatteiden muotoilijat ovat suunnitelleet tuotteemme. Merkin käyttöä valvoo Suomalaisen työn liitto, jonka jäsen IKH Oy on."

Kettupipo sen sijaan on vanha ja #madeinfinland. Ostin sen yli 10 vuotta sitten joltakin käsityöläiseltä Tampereelta Kädentaitomessuilta. 

Mukavaa hämäränhyssyä vuoden pimeimpään aikaan ja NÄKYILLÄÄN 💖

_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 
17.12.2024
Polvikipuilujen ja -kuntoutuksen ohella joulun alla mukaviakin juttuja: #mumminkulta juhlii jo 4-vuotispäiviään 💝 Kovin on reipas ja iloinen pieni poika 💖

Syntymäpäivä on niin lähellä joulua, että punainen on oikein passeli väri. Tunika on Yläneeltä (nyk. osa Pöytyää) Nupparin valmistama. Nupparilla on myös oma myymälä Yläneellä.

_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 
1.12.2024
Kun ulkolämpötila alkaa olla sama kuin noin 10 vuotta sitten juhannuksena, voi palata kesäisiin kuviin 😄

Kuvan pusero ei ole vinttikammarin aarteita, vaan jo neljännesvuosisadan aktiivikäytössä ollut Laura Peterzens -mallistoa, tietysti #madeinfinland. Ostin puseron joskus 1990-luvun alkupuolella Eila-äidille ja myöhemmin otin sen itselleni kotivaatteeksi. Muistaisin, että pusero on Laura Peterzensin Naantalin putiikista, joka sijaitsi vanhan kaupungin sydämessä. Toinen myymälä oli Kustavissa, josta ostin 1990-luvun alkupuolella itselleni purjevenekuvioisen kudotun puuvillajakun, mutta sen vein muuton yhteydessä Forssan TexVexiin.

Alunperin Peterzensin yrittäjäpariskunta Laura ja Eerikki Peterzens perustivat 1980-luvulla Kustaviin Peterzens -nimellä kulkevan kangaspainon, josta 10 vuodessa kasvoi huomattava design-kankaiden tuottaja. Lauran kankaat levisivät maailmalla ja kotimaassa uniikin saaristotunnelmansa ansiosta. 1990-luvun lopulla yritys myytiin Marimekolle. Näin kerrotaan peterzens.fi -sivustolla. Nykyään yritys ylläpitää vierasvenesatamaa majoitus- ja ravintolapalveluineen, ja onhan siellä myös laadukas putiikki 😀

On sitä ennenkin ollut joulukuussa lämmintä, nimittäin vuonna 2006 meille tuli Koblenzista, Etelä-Saksasta, koko perhe hakemaan englanninsetterin pentua, ja perhe varautui arktisiin oloihimme varta vasten ostamalla paksut untuvatoppatakit. Ulkona oli sinä Messukeskuksen Voittaja-viikonloppuna 8 astetta _lämmintä_ 🥵😂